Last Day Off!

4!!!

Viimeisiä viedään, ja hyvä niin, rupeaa paukut olemaan aika loppu. Töitä on tehty 6 päivää viikossa eli ensin 8 päivää töitä, yksi vapaa ja nyt taas 9.

Jollain ihmeellä tuo vapaapäivä sattui viime keskiviikolle, jolloin myös muut olivat vapaalla. Niinpä päätettiin käyttää päivä tekemällä niitä asioita jotka kai olisi pitänyt tehdä silloin tänne tullessa. Hauska päivä olikin!

Jätettiin auto Crown Centerin parkkiin ja jatkettiin kävellen Union Stationille, yhdelle kaupungin maamerkeistä. Rautatieasema kilpailee kyllä Eurooppalaisenkin arkkitehtuurin kanssa, onhan se rakennettu aikana jolloin rautatiet olivat Amerikan selkäranka. Nykyään liikenne on satunnaista ja sisätilat on otettu lähinnä ravintola ja museo käyttöön.





Union Stationilta kivuttiin Memorial Hillille, jossa 1. Maailmansodan kaatuneita kunnioittavan muistomerkin alle kätkeytyi suurehko ja vasta-avattu sotamuseo. Kierrettiin aikamme ja vaikka museo oli selvästi suunnattu sille suurelle yleisölle niin oli sielä kuitenkin paljon tutkittavaa myös kaikille historiasta kiinnostuneille! Näyttelyn jälkeen kivuttiin muistomerkin näkötasanteelle josta avautuikin komea näkymä joka suuntaan!







Memorial Hilliltä jatkettiin KC rivermarketille, jossa hetken oleskeltuamme tytöt päättivät lähteä altaalle päivää jatkamaan. Itse maksoin hammasta purren 15$ pääsymaksun steamship arabia museoon, mikä olikin viisas päätös. Steamship Arabia oli jokilaiva, joka likennöi pienten uudisraivaajakylien välillä ennen uppoamistaan 1856. Hiekkapohjan hapettomassa tilassa se säilyi lähes koskemattomassa tilassa 1980-luvulle asti, jolloin se kaivettiin esiin ja sen 200-tonnia kauppatavaraa entisöitiin. Museo onkin ikkuna elämään villin lännen amerikassa, hakkuja, saappaita ja jopa syömäkelpoisena säilynyttä purkkiruokaa.








Illalla kävimme vielä S.W. Bulevardilla syömässä, paikkana Espanjalainen La Podega, joka olikin maineensa arvoinen. Istuttiin aika pitkään ja hehkutettiin sitä miten viimeinen puoli vuotta on vietetty. Ei hassumpi tapa viettää viimeinen vapaapäivä.

Olen töiden ohella koittanut hoitaa mahd. Paljon asioita niin että 31. Kun luovutan asunnon olisi kaikki valmiina lähtöön. Vietän siis kuun vaihteen jälkeen pari yötä tyttöjen sohvalla ja lennän 2. Päivä Chicagoon jossa tapaan benjan, tmen ja tuanin. Meillä on hotellihuoneet downtownilta ja auto vuokrattuna 4.-24.8, eli pari päivää Chicagossa ja sitten tien päälle!

Laskut on aika pitkälti maksettu ja kaikki sopimukset sovittu loppuviksi 31., tänään lähetin ison postipaketin (27kg) suomeen, pääsen siis kevyin matkatavaroin liikkeelle ja jäänee vähän tilaa tuliaisillekkin!

Nyt vielä takaisin työ pariin, pakkaamaan astiat laatikoihin ja odottamaan ensi viikkoa!

Lopunpuoliväli

Kirjoitanpa nyt vielä tässä jotain ennen todellista viime hetkeä. Koti-ikävä on viime aikoina ollut kova, ei kai sitä tarvi hävetä että myöntää 6kk "yksin" olon tuntuvan pahalta. Olisi kai taas kerran pitänyt pitää enemmän yhteyttä, mutta en ikinä ole ollut hyvä sellaisessa ja toisaalta tuntuu keinotekoiselta yrittää jakaa kaikkea kaikkien kanssa. Blogi on toki ollut hyvä keino kertoa uutisia ja tapahtumia, mutta se on kaukana oikeasta yhteydenpidosta.

Toisaalta on upeaa että on oppinut arvostamaan kaikkea sitä niin paljon mikä kotona on itsestäänselvyys, matkailu avartaa ja siksi tämäkin reissu on ollut tekemisen arvoinen! Lupaankin tässä virallisesti nauttia siitä ihanasta arjesta jonka syksy toivottavasti tuo tullessaan. Ehkä on ihan hyvä välillä vetää henkeä. Ja samaan hengenvetoon totean että ihan vielä ei ole aika pohtia kotimaankamaraa, vaan ajatukset ovat tietysti ryhmärämän roadtripissä! Eli nautitaan arjesta sitten kun sen aika tulee :)

Vapaapäiväni osuivat viikon lopulle ja taas seuraavan viikon alulle, joten olin vapaalla 4 päivää melkein putkeen. Olin varsin puhki koko viikonlopun ja vietettiin aikalailla aikaa tyttöystäväni Ainon kanssa skypessä ja puhelimessa...kaikki kuitenkin parhain päin ja vähintäänkin siitä tuli hyvä mieli että joku on jaksanut oikeasti odottaa minua läpi näiden tylsienkin kuukausien! Hyvää mieltä toi myös se että aloin hiljalleen pakkailla; laittaa pesusta tulevia vaatteita sivuun reissua varten ja pohtia mitä jätän, mitä heitän pois ja mitä mahdollisesti postitan suomeen...lähetin myös mailia seuraavalle turva internille, joka alustavasti on luvannut ostaa kamppeet, toiv saan sieltä vielä irti jokusen satasen ennen reissua.

Olin vapaalla "4th of July" eli independence dayn...tosin täällä sitä ei kukaan kutsu itsenäisyyspäiväksi vaan 4th of Julyksi. Olen koko kevään koittanut olla liikaa vahvistamasta stereotypiaa "tyhmistä jenkeistä", mutta välillä hämmennyn itsekkin: saatuani tietää että olen vastoin kaikkia odotuksia vapaalla rupesin tiedustelemaan miten tätä pyhää päivää tulee juhlistaa...kävin ainakin viisi keskustelua joissa totesin että "en olekkaan koskaan viettänyt 4th of July:a" "AI OIKEASTIKK? MITÄ SUOMESSA SITTEN TEHDÄÄN HEINÄKUUN NELJÄNTENÄ", sai aika paljon pinnistellä että ei tullut todettua "samaa kuin heinäkuun 1., 2. Ja 3. Eli ei ainakaan juhlita AMERIKAN itsenäisyyspäivää". Oikeasti, vapaassa amerikassa on oikeus ajatteluun, tosin sekin ehkä pitäisi kieltää sillä yksi luupää koitti vielä pelastaa keskustelun pahoittelemalla sitä että suomella ei ole itsenäisyyspäivää.

No, siitäkin huolimatta päätin että tätä suurta ja minulle tärkeää päivää täytyy juhlistaa jotenkin, joten lähdin KCriverfestille, joka osoittautuikin ihan mukavanoloiseksi perhefestariksi. Ikävä kyllä sää muuttui paikalliseen tapaan huonoksi täysin varoittamatta ja päätin suunnata kotiin, niinpä ilotulitukset jäivät näkemättä, joskaan en ole täysin varma mahdettiinko niitä lopulta edes järjestää myrskyn keskellä.


Armeijan rekrypiste, ikävä kyllä helikopterisimulaattoriin oli niin pitkä jono etten päässyt todistamaan taitojani





Juhlahumua säästä huolimatta


Pomppunorsu


Taivas synkkenee raja-joen päällä

Viimeisin viikko oli todella hiljainen mikä mahdollisti pienen lepotauon näiden loppuunmyytyjen kiirekuukausien keskellä. Keskiviikkona kutsuin Federickin ja Michaelin lähtemään ulos iltavuoron jälkeen. Oikeastaan koin että olin vähän "velkaa" molemmille ja lähdin ulos lupaukseni mukaisesti vaikka oikeasti olisi vain tehnyt mieli mennä kotiin nukkumaan. Istuttiin pitkälle yöhön foundryssä kaljakannuja (pitcher) tilaillen. Oli loppujen lopuksi huippu ilta, istua vain rauhassa terassilla omiaan jutellen. Suomen klo 10 terassisääntö on kyllä todella typerä; tai ainakin sitä voisi soveltaa rauhallisissa naapurustoissa. Eipä lopulta edes taidettu juoda niinkään paljon; Loppulaskun ollessa $28 lupasin tarjota seuraavankin illan!

13. Päivä oli Ennan ja Shawnin synttärit. Oltiin kaikki varattu päivä vapaaksi ja lähdettiin aamulla kahdella autolla ajamaan Blue Springs Lakelle n. 30km päähän kansasista etelään. Kylmälaukut oli täytetty juotavalla ja grilliruualla, tarkoituksena vain hengailla koko päivä rannalla. Blue Springs Laken julkinen ranta osoittautui kuitenkin maksulliseksi, ja sielä oli alkoholin nauttiminen kielletty, joten toimeliaina suomalaisina päätettiin että tokihan järvelle pääsee ominkin päin uimaan. Kierrettiin järveä ja käytiin jokaisella tiellä kokeilemassa onneamme; kumma kyllä mistään ei päässyt rantaan asti, joten lopulta valittiin grillikatos josta pääsi kivikkoiseen rantaan pientä kinttupolkua pitkin.

Enna ja Minä kävimme heti kokeilemassa rantaa, ja muut purkivat autot tyhjiksi, palatessamme muut lähtivät rantaan ja me jäimme tavaroiden luokse...hetken päästä pusikosta ilmestyi pesukarhu tutkimaan eväitämme.





Otus osoittautui varsin röyhkeäksi veijariksi ja sai hetken päästä nimen ELMO


Jimmy ja Shawnin SUV


Chillailua


Elmostakin tuli ystävä sämpylän voimalla


Rannassa; Ruth, Shawn ja Balu koira mukana menossa


Aurinko helli koko päivän!

12 työpäivää jäljellä....ja sen verran vain koska annoin suostumukseni työskennellä 6 päivää viikossa viimeiset 2 viikkoa. Mitäs täällä enää muutakaan, rahaa säästöön vaan että voi nauttia seuraavan 3 viikkoa lomasta täysin rinnoin. Töissä menee aika ihan suht nopeasti kun tietää lähtevänsä pian! Suomesta sain hyviä ja huonoja uutisia; Mikan kanssa pidetään kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta, eli maksan vuokran tyhjästä kämpästä nyt seuraavalla kuulla, olisin toivonut mikan voivan asua siinä vielä kuukauden pidempään, mutta näinhän se aluksi sovittiin! Olen ollut yhteydessä Securitasiin ja sielä oltiin taas kerran varsin joustavia: Palaan töihin oman aikataulun mukaan heti syyskuun alussa. Paras uutinen oli että minulla on taas lomakertymää 3 viikkoa! Eli heti täällä lopetettuani painun lomille Seculta! Palkallista lomaa 2.8-23.8 eli jotakuinkin juuri se aika kun reissailen pitkin amerikkaa! JES! Ei tarvi murehtia rahasta niin paljon!

Lomasuunnitelmamme (Tai siis sitähän ei varsinaisesti ollut) sai kuitenkin rajun muutoksen kun Jimmysta hajosi ilmastointi. Sen korjaaminen olisi maksanut niin paljon että päätettiin vain päästä eroon Jimmystä täällä, mikä tarkoittaa vuokra-auton ottamista Chicagosta. Ikävä kyllä vuokra-auto pitää palauttaa samaan paikkaan kuin mistä sen ottaa, ellei halua maksaa n. 1000$ lisämaksua. Niinpä ollaan tässä tutkailtu eri vaihtoehtoja autoista ja reiteistä, ensi yönä soittelen tuonne autovuokrauspaikkaan ja koitetaan saada joku diili aikaan, siitä lisää lähiaikoina. Tilanne elää nyt vauhdilla :)


Terkkuja kaikille!

Lopunalku :)

Ponnistelen keksiäkseni jotain fiksua kirjoitettavaa, uskokaa tai älkää elämä on ollut suorastaan tylsää viimeviikon. Olen ollut töissä 7 päivää putkeen ja jotakuinkin suurin kohokohta oli kun Valerie sairastui ja tein yhden 16h tuplavuoron. Saapa edes vähän ylityökorvauksia.

Viime viikolla sain vihdoin kunnolla House Officer vuoroja ja kun pääsi paremman elämän makuun niin toimistotuoli ei enää juuri maistu. Ei se house officerinkaan homma mitään unelmatyötä ole, mutta ainakin pääsee tapaamaan asiakkaita ja oppimaan uutta, rupee puhelimeen vastailu jo riittämään, vaan eipä tässä enää ole kuin 21 työpäivää jäljellä! Töissä on muutenkin mennyt vähän paremmin kun en ole enää viitsinyt stressailla työtovereistani tai heidän tavoistaan, teen työni ja aika paljon heidänkin töitään; puhun sitten lähtiessä suuni puhtaaksi ja siihen asti lasken päiviä :)

Ollaan edelleen jatkettu joka keskiviikkoista piano-baarissa käyntiä ja aina on ollut ihan hauskaa, vaikkakaan ei mitään tapahtuma rikkaita iltoja. Siinä missä suomessa joku aina päätyy kaivoon ja seuraavana aamuna voi nauraa vähintään Pekan huonolle kunnolle mennään täällä baariin ja lähdetään kiltisti kahdelta kotiin. No, rahaa ei ainakaan ole hirveästi viime aikoina mennyt kun ei ole tehnyt muuta kuin töitä ja istunut kotona :)

Ollaan edelleen suunniteltu vähän elokuun reissua; Ostetaan Jimmy omaksemme, ja toiv. saadaan se parempaan kuntoon ennen lähtöä, teen sitten itsenäisen seikkailun St. Louisin kautta Chicagoon (n. 10 tuntia auton ratissa) ja vietetään sielä porukalla pari päivää. Sitten itään ja Washingtonista länteen, mitään ei lyödä lukkoon, mutta olen kyllä katsonut kymmeniä ja kymmeniä paikkoja joissa olisi kiva käydä, aika näyttää miten paljon ehditään nähdä.

Olen käynyt jonkun verran salilla ja aika paljon lenkillä, viime aikoina olen jopa vain aika usein päättänyt lähteä mp3 soittimen kanssa kävelylle, kun ei ole ollut parempaakaan tekemistä ja aina ei jaksa istua koneella. Eilen käytiin Annun kanssa altaalla (tytöt saivat yhdeltä pois lähtevältä vaihtarillta avaimen erään kiinteistön uima-altaalle, jossa ovat sitten käyneet ilman lupia, itse en aluksi halunnut lähteä sinne luikkimaan, mutta eilen oli kyllä ihan kivaa ottaa aurinkoa, eivätpä muut altaalla olijat näyttäneet häiriintyvän läsnäolostamme.)

Eilen juuri päiviteltiin Annun kanssa miten vähän tulee pidettyä kotiin yhteyttä. Oikeastaan olen vähän häpeissäni siitä miten vähän tulee soiteltua/mailailtua kotiin, mutta toisaalta ei täällä oikeasti tällä hetkellä tapahdu yhtään mitään. Onhan se amerikassa asuminen aina erilaista, mutta kyllä 6kk uutuudenviehätys lähtee ja arki on arkea siinä missä suomessakin. Erona se että täällä ei ole kavereita, harrastuksia tai oikeastaan mitään muuta elämää kuin työ. Ja tämä siis ei ole valitusta vaan ainoastaan maininta siitä että ei minulla ole ihan älyttömästi kerrottavaa. Päivitänkin blogia varmaan enää pari kertaa tämän kuun aikana ja koitan sitten pitää ihmiset ajan tasalla tuon loppureissun edistymisestä; ehkä jopa pitää videoblogia tai jotain pelkistettyä blogia täällä, missä seurataan reissun editymistä ja päivitellään missä päin mannerta automme kulkee :)

Eli alle kuukausi Kansas Cityssä, 3 viikkoa lomaa ja paluu suomeen 25.8 Klo 14:20! :)