perjantai 18. kesäkuuta 2010

Countdown...

Jaa, mistäs sitä taas aloittaisi?

33. Niin monta työpäivää on vielä jäljellä. Kyllä; olen alkanut laskea päiviä. En täältä lähtöön, tai kotiinpaluuseen vaan töiden loppumiseen. Viime aikoina on tullut väsyttyä töihin lopullisesti. Tai ei niinkään töihin (joiden tekeminen on jo rutiinia) vaan ihmisiin. Olen oppinut paljon ja työympäristö on ollut vähintäänkin kasvattava, mutta tämä väsyneiden ihmisten hikipaja ei todellakaan ole minua varten. Hymyilen vielä viimeisen kuukauden kuten tähänkin asti, mutta en kyllä katso taakseni kun lähden.

Katse on nimittäin jo ihan muualla...olen joillekkin asiasta puhunut ,mutta pistänpä nyt tänne vähän selvempää infoa suunnitelmistani. Työt loppuvat 30.7. hyatilla, mikä onkin varsin maukas synttärilahja. Pakkailen kamppeet ja hurautan (toiv. Jimmyllä) chicagoon jonne 2. Päivä saapuvat suomesta Lukiokaverini Benja, vanha kämppikseni Teme ja benjan kaveri Tuan. Jätkien lento takaisin Suomeen lähtee 25.8. joten meillä on siis 21 päivää aikaa kokea Amerikka. Toiv. Alla on toimiva auto koska alustavana suunnitelmana on niellä urakalla tomuisia maileja ja viettää 3 viikkoa enemmän tai vähemmän tien päällä. Mitään suurta suunnitelmaa ei vielä ole, mutta unelmana olisi tietysti päästä rannikolta rannikolle ja kerätä matkalta nähtävyydet ja suurkaupungit.
Legendaarinen reissu on varmasti tiedossa ja kuten muita mukaan houkutellessani totesin; nyt voi vielä lähteä. Eli kamppeet reppuun, tankki täyteen ja elämään täysillä. Sitä kelpaa odotella.

Omaa kotiinpaluuni on vielä muutaman päivän kysymysmerkki. Minullahan on lennot varattuna 2.8.2010 Kansas City - Helsinki. Otin yhteyttä Ebookersiin jossa vakuutettiin että lennot voi vaihtaa hintaan 210e + veromuutokset. Koitinkin soitella ja vaihtaa lennot samantien, mutta koska järjestelmä on niin kankea ei tuosta tullut mitään. Nuo lennot lentää 3 eri lentoyhtiötä, ja käytännössä vaihtaminen vaatii sen että kaikille kolmelle välille löytyy paikkoja yhden päivän sisällä. Tuollaista päivää ei löytynyt elokuun 4. viikolla...Sanoin että Kansas City lennon voi unohtaa koska en tarvi sitä, mutta ebookersin mukaan en voi perua "yhtä" pätkää lennostani. Eli joudun peruumaan kaikki ellen ole tekemässä Checkiniä Kansasin kentällä. Vastaavasti en voi vaihtaa Chicago-Lontoo väliä sopivalle päivälle jos kahta muuta lentoa ei löydy (siis vaikka en edes kyseisiä lentoja tarvitse)... Mietin parhaillaan mitä teen, paras idea tähän asti on lentää suomene New Yorkista 24.8 ja maksaa lennosta 414e (+ pitää päästä reissun päättymispisteestä New Yorkiin). Minulla siis ilmeisesti jää käyttämättä lento Kansas City - Helsinki välillä. Rahoja en saa takaisin, mutta saatan silti perua lennot, koska ympäristöystävällisenä ihmisenä en halua tyhjää paikkaa lentokoneeseen vain koska ebookers ei osaa ilmoittaa lentoyhtiöille etten olekkaan tulossa. Pistän infoa kunhan tiedän mikä lopullinen paluu suunnitelmani ja reittini on.

Motivoin itseäni odottamalla tuota reissua ja elänyt siksi vähän säästövaihteella, ihan halpaa huvia ei 3 viikon loma tule olemaan. Niinpä elelen nyt vähän "tylsää" vaihetta, mutta vietän vapaani pohtiessa tulevia ja kaikkea sitä mitä teen palattuani suomeen; koulukursseille ilmoittauduin normaliin tapaan eli 30op syksyksi...valmistuminen alka vääjäämättä häämöttämään, vaikka vielä ainakin ensi vuosi koulussa meneekin. Pitäisi varmaan mailailla metroon ja kysellä työtilannetta rakkaan Securitasin leivissä. Työsoppari on tosiaan yhä voimassa että toiv. pääsee taas hommiin nopeasti, liikaa rahaa kun ei varmasti ole 3 viikon Tour de American jälkeen!

Muuten ei ole ihmeempiä kerrottavia, Emman yo juhlien missaaminen harmitti, skypeilystäkään ei oikein tullut mitään, mutta sainpa ainakin henkäyksen juhlatunnelmaa. Muuten päivät vierivät ohi niin nopeasti ettei edes oikein tajua pitää yhteyttä. Kaippa tämä on aika huoletonta elämää kun ei tarvi muuta miettiä kuin että on oikeaan aikaan töissä, toisaalta työ on niin hektistä (nyt kun teen lähinnä pelkkää iltaa) että muuten päivät menevätkin lähinnä lepäillessä.

Töissä on mennyt ihan OK, tosin varsinkin Sharonin kanssa on välit vähän kireällä. No tajuaapa kyseinen laiska akka arvonsa kun en ole enää tekemässä hänen hommiaan. Olen päässyt nyt tekemään myös house officer vuoroja, mikä on vähän palkitsevampaa työtä; kierroksia hotellissa ja asiakaiden avustamista. Toiv. Saan viimeisen kk aikana paljon näitä vuoroja, ja toivon salaa muutamaa Manager On Duty vuoroa viimeisillä viikoilla. Joskin MOD vuorot ovat melkolailla kykenemisen yläpäässä sillä silloin on vastuussa koko hotellista; onnettomuuksista, vaikeista asiakkaista jne...

Ulkonakin on tullut käytyä jonkun verran; lähinnä töiden jälkeen yhdellä tai kahdella jne. Tosin yksi keskiviikko kutsuin tuttuja kämpilleni ja aloiteltiin siinä ennen Piano baariin menoa, ilta venyi ja muuttui jatkoiksi kämpälläni päättyen siihen että Michael nukkui sohvalla ja Shawn heräsi lattialta. Hieno ilta. Salilla ja lenkillä on tullut myös käytyä, joskin ulkona juokseminen lähentelee itsemurhaa ilman ollessa jopa yöllä painostava 25c.

Myös seuraava suomalaisten ryhmä on selvinnyt ja olen jutellut seuraavan tänne saapuvan turvalaisen, Matin, kanssa. Pitää varmaan säätää jotain kamojen kanssa, omiani en aio saada takaisin, mutta muutama satanen varmaan irtoaa kun jätän irtaimistoni tänne. Jos joku muuten haluaa vielä tilata jotain kauttani (esim Amazon.com) niin ilmoitelkaa! Ainakin pien elektroniikkaa pitäisi saada halvemmalla kuin suomesta.

32.... :)

1 kommentti: