Jouduin Lauantaina heräämään "jo" puoli kolmelta, koska aikani optikolle oli 15.30. Kävelin sateessa sunfreshille, saapuessani paikalle 15.31 virkailija vitsaili myöhästymisestäni, mikä olisi ollut ihan hauska juttu jollen olisi odottanut pääsyä 15.30 ajalleni vielä 17.00. Lopulta pahoitteleva ja todella mukava lääkäri ajoikin minut läpi koko prosessista puolessa tunnissa. Tilasin 2 "ajo"lasit ja hintaa tuli 190dollaria, yhdet olisivatmaksaneet 190dollaria, en ihan tajunnut logiikkaa mutta ensiviikolla sitten pitäisi saada taas itsevarmuutta ajamiseen.
Kävelin takaisinpäin sateen edelleen jatkuessa ja päätin pysähtyä dollar-treehen (siihen 1-dollarin kauppaan) ostamaan pikkusälää. Huomasin samalla parkkiksella kirjakaupan, joten ajattelin pysähtyä ostamaan uutta lukemista. Paikka osoittautui jättimäiseksi antikvariaatiksi/ostamatta jääneiden kirjojen viimeiseksi leposijaksi. Vietin tunnin eri hyllyjä selaten ja mietin että tämä "joka kirjaa 1 kappale"-kauppa leffahyllyineen olisi kyllä oikea paikka Iidalle tai Äidille. Tosin kaikki tietysti oli englanniksi... Päädyin lopulta ostamaan 6 kirjaa väliltä "Afrikan kolonisaatio"- Scifi, ja kassallakin myyjä totesi että taidan lukea aika monipuolisesti; hintaa 6 kirjalle tuli reilu 20e, kaikki vielä uuden veroisia!
Sama paikka myös ostaa käytettyjä kirjoja joten rahtaan opukset takaisin jos(kun) eivät mahdu matkalaukkuun sitten paluumatkalla.
Ehdin nukkua vielä muutaman tunnin katkonaista unta ennen töihinlähtöä, heräsin aikaisemmin jotta ehtisin bussiin, kaikki muut olivat menossa power n lightiin, joten auto oli tällä kertaa enemmistön käytössä. Koko viikonloppu oli kiireinen "Big12"-tournamentin, eli paikallisdivisioonan college koripalloturnauksen takia. K-staten joukkue (ei se meidän kansas) yöpyi hotellilla. Rekvisiittaa ja faneja oli riesaksi asti, molempina öinä saatiin myös vähän aktionia; useammankin kerran tuli tilattua poliisi tai crown securityn turvamiehet. Tosin eipä siitä sitten mitään suurempaa kuitenkaan seurannut. Aamulla vaihdoin lenkkikamat päälle ja hölkkäilin n 5km matkan kotiin, takoituksena oli käydä matkalla salilla, mutta se aukesikin vasta kymmeneltä sunnuntain takia. Niinpä pikku kiertotien kautta kotiin nukkumaan. Tarkastin vielä postilaatikon joka olikin taas täynnä. Keräsin edellisenä päivänä kaikki väärällä nimellä meille tulleet postit, vedin tussilla osoitteen yli ja kippasin takaisin lähtevään postiin. Nyt postinjakaja oli ilm. Syynännyt tussituksen läpi ja pistänyt kuoret takaisin laatikkoomme, jossa kyllä on melko selvästi minun nimeni. Ilmeisesti se troglodyytti joka jakaa postimme ei ole pelkästään hidas ja huolimaton vaan myös tyhmä.
Sunnuntai meni palautellessa univeloista ja nukuinkin kauniisti aamu yhdeksästä ilta kymmeneen ja palkitsin itseni vielä tilaamalla night orderista juustohampurilaisaterian! Vitsailtiin Miken kanssa että kävi tuuri kun päästiin kevätpäivän tasauksen aikana vuoroon; vain 7h töitä. Hauskuus loppui kun todettiin hotellin olevan 100% täynnä, kaikkien olevan juhlatuulella ja aamuherätys-koneen ollessa pois käytöstä ajantasauksen vuoksi. Poistuttiin kumpikin koko yön aikana toimistosta max. 5 minuutiksi käymään vessassa. Parisataa manuaalista herätyssoittoa ja nälkäisiä/humalaisia juhlijoita. Lopulta yö kuitenkin päättyi ja päästiin lähtemään kotiin mikä taas ei ollut sinäänä suuri helpotus koska tiesin miten paljon tekemistä minulla vielä olisi...
...Olin yön aikana tutkinut autopaperi asioita, koska ne on pakko hoitaa lähiaikoina pois alta. Päätin ottaa härkää sarvista ja ryhtyä tuumasta toimeen samana päivänä. Bussilla kotiin, missä koitin nukkua tunnin huonolla menestyksellä. Lopulta päätin vain nousta, kävin suihkussa, söin ja aloitin uuden päivän ilman sen kummempia unia. Ennakin aikoi hoitaa kortin pois samalla kertaa joten ajettiin hyattin kautta Jackson County (piirikunta) court houselle, johon jäin selvittämään autoasioita. Enna puolestaan lähti pankkiin ja etsimään vielä lippuja illan Bon Jovi konserttiin. Court housella kyselin mistä aloittaa ja metallinpaljastimien jälkeen pääsin jonkun veroviranomaisen puheille, joka paperini tarkkaan syynättyään ja varmistettua maahansaapumispäiväni alkoi tivaamaan olinko hoitanut edellisvuoden verot. Todettuamme yhdessä että koska tosiaan juuri saavuin tähän suureen ja upeaan maahan ei minulla ole rötöksiä vielä koltollani. Teki myös mieli sanoa että jos voisin niin enpä penniäkään maksaisi kun en mitään vastinettakaan saa. Lopulta sain haltuuni paperin jonka sisältö oli jotakuinkin "verot:0, maksamattomat verot;0" samalla sain käteeni kartan jonka avulla suunnistaa byrokratian viidakossa, mikä olikin avuksi sillä samassa korttelissa oli valtiorakennuksia niin piirikunta, osavaltio kuin valtiotasollakin.
Jonotin state courthousella aikani auton rekisteröintiin jossa selvisi ettei autolle 5kk sitten tehty katsastus enää kelpaa, vaan täytyy teettää uudestaan. Seuraavaksi jonottamaan autokouluun jossa kerrottiin että tarvin todistuksen siitä että olen töissä Hyatilla, saatiin kuitenkin ilmaiseksi käteen paikallinen autokoulu-kirja, joka oli n. 20 sivuinen vihkonen.. Niinpä kotiin hakemaan kaikki paperit ja uudestaan tiskille, päätettiin kokeilla ottaa kirjallinen osa kylmiltään; se kun ei maksa mitään ja sitä voi käydä kokeilemassa joka päivä kaksi kertaa (?!) osa kokeessa olijoista näyttikin olevan enemmänkin bingossa kuin autokoulussa. Eräskin ulostulija totesi "well not today, maybe tommorrow!". Ensin mennyt Enna pääsi tietokoneelle tekemään testiään, mutta toisella tiskillä ollut virkailija puolestaan käännytti minut vaatien allekirjoitettua ja tuoreeltaan kirjattua versiota todistuksena että YHÄ olen töissä sielä. Aamupäivän edestakaisin ravattuani ja 16h valvottuani teki mieli nostaa mekkala, mutta en viittinyt bustata kokeeseen päässyttä Ennaa. Niinpä hammastapurren ajamaan hotellille jossa Dana kirjoitti tarvittavat paperit ja minä takaisin state courttiin. Enna ei ollut päässyt ensimmäisellään läpi ja oli lueskellut kirjaa odotellessaan. Sain parit vinkit häneltä ja pääsin vihdoin tekemään kirjallista. Kokeessa piti aina valita oikein neljästä ja saada väh. 20/25 oikein. Sain heti alkuun kaksi kysymystä jotka alkoivat "kuinka monta jalkaa pitää...". Eli pari väärin ja jatkamaan. Suomen ajo-opeilla, Ennan vihjeillä ja tuurilla pääsin tilanteeseen jossa 18/25 oikein, jolloin toiseksi viimeisenä kysymyksenä paukahti ruudulle "montako jalkaa...". Iso huokaus, sattumanvarainen arvaus; CORRECT! Ja viimeiseen kysymykseen "mitä jos oikealle käännyttäessä palaa punainen pallovalo ja viheä nuoli samassa tolpassa?" Eipä tietoa, mutta käännytäänpä silti; CORRECT! 20/25 oikein, eihän sitä autoa kortilla ajeta vaan tuurilla! Amerikkahan on yrittälijäiden ja onnekkaiden maa!
Ajokokeesta menin näöntarkastukseen ja liikennemerkkitestiin. Ilmeisesti lääkärin juuri toteama kaukonäön puute ei ole este ajokortille, kuten ei myöskään se että ei tiedä kaikkia ajokortteja (Kunhan on varmasti YHÄ töissä!). No tällä kertaa minun etuni ettei olla turhan tarkkoja. Siirsin auton toimistolle ja kyytiin hyppäsi vanhempi poliisinainen. Tiukkasi ensin kuka ajoi auton paikalle kun eihän minulla ole korttia; selitin että ajoon oikeuttava kortti löytyy kyllä, mutta tarvin missourin lisenssin vakuutuksen jatkamiseen. Täti oli kohtuu mukava verrattuna niihin harakoihin joiden opissa aikoinaan ajoin inssin. Ajeltiin parit kottelit ympäri, syyttelin pikkuvirheistä manuaalin puutetta (automaatillahan on oikeasti ihan sairaan helppo ajaa) sekä ylinopeuteen oikeuttavaa mailimittaria! Poliisi totesi että osaan ajaa ja palatti toimistolle jossa pääsin lopulta kassalle hakemaan todistukseni! Kuvaan napattiin väsynyt mutta toisesta ajokortistaan ylpeä kuljettaja, hintaa koko lystille lyötiin 10 dollaria. Papereiden ollessa kunnossa voi siis autokoulun käydä Missourissa alle tunnissa ja n. 7 eurolla. Ehkä kaikki eivätkään siis aja täällä kännissä kuten aiemmin luulin, vaan liikennesäännöt ovat hieman hatara käsite...
JIMMY!
Loppupäiväksi nukkumaan ja illall taas töihin. Vuorossa yötyöputken päivä 6/9 ja aika pitkälti sitä samaa taas. Bobin ja Nankitan kanssa työskentely alkaa ja tuntua rutiinilta, onneksi kemiat toimii suht hyvin ja yöt menevät nopeasti. Yövuorossa on aina pientä puuhailtavaa joten ei tule tylsää, hommat voi hoitaa kiirehtimättä ja välissä lukea kirjaa tai kirjoittaa blogia kommunikaattorilla. Tosin päiväthän sitten menevätkin nukkuessa ja illat lähinnä töitä odotellessa, hyvä saliputkikin meni poikki kiireen vuoksi ja nyt en ole käynyt kolmeen päivään, pakko varmaan huomenna tai ylihuomenna koittaa keretä.
Tiistaina nukuin tarkoituksella pitkään koska en varmaan keskiviikkona nuku juuri ollenkaan; tarkoitus on lähteä katsomaan St. Patricks dayn paraatia heti aamupäivästä kun pääsen töistä kotiin. Herätessäni olimme saaneet vieraita, Iiro oli palannut veljensä kanssa amerikan kiertueeltaan ja viettävät meillä pari yötä ennen kuin lentävät takaisin suomeen. Käytiin syömässä tomfooleriesissa ja kuultiin reissun kohokohdat...kovasti tekisi mieli itsekkin matkaamaan!
Yö oli hiljaistakin hiljaisempi, joten istuskelin lähinnä netissä aina Bobin ollessa muualla. Otin kotoa pari euro-kolikkoa mukaan ja koko vieras valuutta juttu synnytti melkoisesti keskustelua Nankitan kanssa, googlailtiin eri valuuttoja ja niin edelleen...Bob puolestaan luki meille nettiuutisia; New Jerseyssä asuva nainen haluaa painaa 1000paunaa, Detroitissa on kielletty hajuvedet valtion rakennuksissa, hammaslääkäri on jäänyt kiinni hampaiden paikkaamisesta papericlipseillä...ONLY IN AMERICA. Kohta yö 7/9 ohi ja paraatia katsomaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti