Kokoustelua ja töitä

Jouduin menemään keskiviikkona heti aamusta department meetinginn. Kaikki Securityssä/PBX:ssä työskentelevät olivat ottaneet "Engagement surveyn" viime syksynä. Kysely oli semmoinen hyvin laureahenkinen "koetko että kehityt työpaikallasi", "koetko että työpaikkasi arvostaa sinua". Kysely oli jotakuinkin samanlainen kuin Laurean kurssipalautekyselyt, joten paperinivaskaa oli jokseenkin helppo lukea. Yllätyin, koska vaikka kysely oli anonyymi olivat vastaukset pääosin paljon positiivisempia kuin työpaikan yleinen ilmapiiri antaa ymmärtää. Vain ilmeisesti yksi oli haukkunut työpaikan kauttaaltaan, muuten vastaukset olivat varoivaisen positiivisia.

Käytiin kaikki kysymykset yhdessä läpi ja mielestäni lopputulos oli aika puhdas nolla. Kukaan ei uskaltanut mainita mitään negatiivista, ja managerit kävivät tekstiä läpi Hyatt-lasit päässä. Maurizio vieressäni kiroili kokouksen alusta loppuun ja totesi aina välillä korvaani jotain "There is no point in this, now you can see how stupid they are". Oli kyllä melkein pakko kallistua hänen kannalleen kun kysymyksen (joka meni jotakuininkin;); In everyday working environment do you have chance to do what you do best?" eli kysymyksen asettelu oli vapaamuotoisesti käännettynä "Koetko tekeväsi työssäsi sitä missä olet hyvä?". Pöytä kierrettiin ympäri ja jokainen vastasi missä on hyvä; "Minä olen hyvä aamuherätyksissä." "Minä olen hyvä hymyilemään." "Minä olen hyvä asiakaspalvelussa.". Omalla vuorollani totesin että olen saattanut ymmärtää kysymyksen väärin, mutta että eikö tässä kysytä antaako työpaikka mahdollisuuden toteuttaa itseään, eikä että missä on hyvä. Pari vihaista katsetta managereilta ja iloinen hymy Mauriziolta todisti että olin vissiin ymmärtänyt juurikin oikein. Totesin myös ihan totuudenmukaisesti että "Tähän mennessä pelkkä englannin kielen kanssa pelaaminen on ollut haastavaa, mutta että puhelimeen vastaaminen ei ole sitä mitä teen parhaiten." Eipä ole pennin jeniä hävittävää tässä puljussa, pääpiirteissään kokous meni kyllä hyvässä hengessä eikä minulle ainakaan tullut mitään jälkipuheita kommenteistani, olivathan ne perjaatteessa juuri sitä mitä kokouksessa haluttiin, vaikka kukaan "vakkareista" ei niitä uskaltanutkaan ääneen sanoa :)

Kokouksen jälkeen Sharon tuli vielä sanomaan että "ainut asia mikä kokouksessa sanottiin suoraan oli mitä sanoit siitä itsensä toteuttamisesta". Tuntui ihan hyvältä saada moista palautetta, vaikka Sharon totesinkin samaan syssyyn ettei se kuitenkaan mitään muuta, "parhaimmillaan saadaan uudet tuolit toimistoon".

Jouduin tulemaan takaisin töihin 15:00, joten päivällä ei oikein rentoutua. Otin kuitenkin hyödyn irti päivästä ja kävin salilla. Iltavuoroon palatessani kuulin että James oli irtisanottu kokouksen jälkeen. Kuulemma oli "myöhästellyt liikaa" eli käytännössä hänestä haluttiin eroon. Ei James mikään paras työntekijä varmasti ollut, mutta aika turhaa kettuilua kutsua tyyppi vapaapäivänään kokoukseen; antaa istua 2h kuuntelemassa kehityskokousta ja kertoa sen jälkeen ettei illalla enää tarvi tulla töihin. Mikä myös ihmetytti oli se että James irtisanottiin ennen kuin oli edes mietitty kuka ottaa hänen hommansa hoitaakseen. Täällä ei irtisanomisaikaa tunneta, ei edes vaikka se olisi firmalle edullista. Niinpä Beth kutsui minut toimistoonsa ja kysyi voisinko tehdä muutaman ylityövuoron. Otin ylimääräiset yövuorot vastaan hymy huulessa ja läimäytin pöytään vastaiskuni; 6 päivän lomatoiveen toukokuun alkuun. Eipä Beth voinut paljon muuta kuin luvata katsovansa jos onnistuisi :)

Vietin keskiviikko ja torstain yön Jamie Kroonen opissa, tarkoituksena oppia ilta- ja yövvuororutiinit dispatcherille, niitä vuoroja kun tulen enimmäkseen tekemään. Jamie ilmoitti heti että koska hänelle ei makseta palkkaa kouluttamisesta ei hän aio siihen ihmeemmin panostaa. Ymmärrän kyllä Jamieta, hän on ehkä paikan rennoin ja rehellisin tyyppi Maurizion lisäksi. Tehtiinkin niin että istuin heti dispatcherin penkillä ja hoidin hommia, kyselin sitten aina Jamielta tarvittaessa jotain. Dispatcher trainingia on tullut tehtyä nyt jo niin paljon ettei siinä ihmeempiä ongelmia ollutkaan. Jamie puolestaan auttoi operaattoreita siinä samalla, joten kaikilla oli pääpiirteissään melko helppoa.

Lomapäiviä ei ole ylitöiden takia juuri tiedossa, mutta onneksi töissä sentään oli myös perjantaina ja lauantaina helppoa; Uusi työntekijä Valerie (noin 50 kymmenissä oleva aika tomeran oloinen täti) aloitti trainingin dispatchingissa, mikä tarkoitti että meitä oli toimistossa käytännössä 3 operaattoria ja minä, eli en joutunut vastailemaan puhelimeen juuri ollenkaan pariin päivään. Hoitelin vain avainhallintaa ja kameroita jne. Pääpiirteissään hotellillakin oli aika hiljaista, joten saatoin jopa sanoa viihtyväni töissä.

Kävin ahdistamassa Bethiä lomistani, ja tämä tilasi pitkin hampain toukokuun "forecastin", eli kävijä ennusteen, ja kun sekin näytti melkein nollaa niin antoi minulle pyytämäni 6 päivää lomaa. Tosin näpäytti vielä sen verran että laittoi yövuoron juuri ennen loman alkamista, eli käytännössä lyhensi lomaa päivällä. En ymmärrä miksi pitää väkisin koittaa vaikeuttaa loman viettoa kun vielä sanoin että tämä on enemmän tai vähemmän kaikki mitä puolen vuoden aikana pyydän. Bethiltä kyllä puuttuu täysin inhimillinen kyky samaistua toisen tilanteeseen; valtaa on pakko näyttää vaikka sitten ihmisten lomatoiveiden kumoamisessa vaikkei siihen ole mitään syytä. Halusinkin pyytää lomat kun Marjo on vielä talossa, managerit varmaan pelkäävät että hän kantelee kaikki pahat teot GM Mr. Macylle. Vesa jälkikäteen ihmetteli miten sain sovittua 6 päivää näin hyvissä ajoin, oveluudella ehkä! ;)

Nyt kun sain lomat varmistettua niin Aino sitten varasi lennot tänne! Tulee Kansas Cityyn 26.4 ja lennetään yhdessä Miamiin 4.-10.5. Eli varmaankin upeat pari viikkoa edessä sitten huhti-toukokuussa. Sattuu vielä mukavasti täällä oloni puoliväliin, että katkaisee kivasti työputken. Joudun varmaan olemaa aika paljon töissä sinä aikana kun Aino on täällä KC:ssa, mutta saa sitten shoppailla tyttöjen kanssa tai jotain :) Nyt on ainakin jotain odotettavaa!

Niin ja kuten Aino ystävällisesti korjasi niin Santtu tosiaan lähtee 13.4 eikä 13.5. Eli muutan jo reilun kuukauden päästä "uuteen" asuntoon. Saa nähdä miten tehdään sitten huonekalujen jne kanssa.

Tortain iltana käytiin vielä Marjon kanssa ulkona, hän lähtee takaisin Suomeen lauantaina. Oli kyllä upeaa että pääsi käymään täällä ja kuulemaan murheemme, varmasti lehtorien taukohuoneessa tullaan puhumaan tämän paikan kehittämisestä jatkossa! Käytiin Westportissa jossain karaokebaarin tapaisessa ja Marjo jos luet tätä niin kiitos vielä "ilmeestä" se on tallennettuna Santun kameraan, joskaan emme sitä voi julkaista tämän blogin kuitenkin liikkuessa hyvän maun rajoissa! :DD