Independence Mall

1.2.2010 Tai siis 02/01/2010

Pieni flunssa jatkuu ja korvat ovat kokoajan lukossa. Aukeavat kun ottaa nenästä kiinni ja puhaltaa (onko se vai flunssaa vai häh, saa kommentoida?)
Lähdettiin iltapäivästä heittämään Vesku töihin autolla ja käymään ensin syömässä. Preach vei meidät Plazan toisella puolella olevaan kiinalaiseen ravintolaan
yllätyttiin kun kukaan ei tuonut menua, vaan tarjoilijat kiersivät kärryjen kanssa pöydästä pöytään ja tarjosivat erilaisia ruokia pöytään nostettavaksi. Erilaisia kärryjä kiersi varmaan kymmenen ja jokaisessa n. 2-5 ruokalajia, joista saattoi
tarjoilijan selostuksen jälkeen valita mieleistään tai antaa kärryn kiertää. Jotain valittaessa tarjoilija nosti ruuan pöytään kaikkien syötäväksi ja merkkasi valinnan laskuun. Oltiin suht pihalla koko hommasta
ja matkittiin lähinnä Preachia, mutta ruoka oli todella hyvää; haineväkeittoa, erilaisia dumblingeja, nuudeleita, jättikatkarapuja, ankkaa ja paistia jne erilaisilla kastikkeilla. Koitin syödä tikuilla (taito jonka opin englannissa), mutta homma oli vähän kankeaa,
syytän muovisia tikkuja. Ruoka oli suht tyyristä; n. 70 dollaria/4 henkeä, tosin suomessa samasta lystistä olisi varmaan saanut pulittaa yli 100e.

Heitettiin Vesku hotellille töihin ja lähdettiin Preachin kanssa ajelemaan; päätettiin mennä Indepence Mallille, joka on alueen suurimpia ostareita. Preachin todetessa että se on "aika lähellä", valmistauduin tunnin ajoon, mutta onneksi matkaa ei ollut kuin parikymmentä mailia.
Independencellä kierreltiin rauhassa kauppoja; koitin löytää pukua ja sovitinkin muutamaa ominpäin, mutta en edelleenkään löytänyt hyvää ja tarpeeksi halpaa. Olen vähän hassussa tilanteessa, minulla on täällä
puku, mutta se on reilun 500e Hugo Bossin puku, jota en kehtaa käyttää hotellilla. Täällä työntekijän oletetaan pukeutuvan halvemmin kuin pomonsa, joten olen yrittänyt löytää arvolleni sopivaa pukua, toistaiseksi huonoin tuloksin. Independence mall on shoppaajan paratiisi
nopeasti arvioituna väh. parin Sellon/Ison-omenan jne kokoinen. Me puolestamme emme olleet kovin shoppavaa tyyppiä joten lähinnä vain kiertelimme kauppoja. Lopulta olin itse ainut joka teki ostoksia: pari T-paitaa...

Preach heitti meidät vielä kotiin ja istuimme muutaman hetken jätkien asunnolla, mutta itse poistuin jo alkuillasta huoneeseeni lepäilemään. Naapurin W-lan on toiminut melko moitteettomasti joten nyt on pystynyt hengailemaan netissä melkein katkotta...